Zaretsnaja rannaja II (III)
Mitshurinskissa kehitetty risteytysjaloste vuodelta 1988 (Eurazia 21 x Volzhskaja Krasavitsa). Aikaisin kypsyvä isohedelmäinen luumu. Hedelmä 35–40 g, lievästi ovaalimainen, tummanvioletti,
Mitshurinskissa kehitetty risteytysjaloste vuodelta 1988 (Eurazia 21 x Volzhskaja Krasavitsa). Aikaisin kypsyvä isohedelmäinen luumu. Hedelmä 35–40 g, lievästi ovaalimainen, tummanvioletti,
Kauan Suomessa viljelty keltainen melko kookashedelmäinen luumu. Malto mehukasta, vaaleaa ja hyvin maukasta. Vaatii punaluumun pölyttäjäksi. Viljelemämme kanta on lähtöisin
Vanhimpia herkkuluumukamme. Hedelmä iso,soikea, sininen. Vain lämpimille kasvupaikoille.
Anttolasta löydetty, sinne aikoinaan Viipurista tuotu luumukanta. Hedelmä keskikokoinen, ohutkuorinen, vaalea punapisteinen tai viiruinen, maultaan makea ja aromikas. Puu voimakaskasvuinen.
Venäläinen luumulajike Tseljabinskistä. Myöhäinen. Hedelmä 15 g, pyöreä, tummanpunainen. Malto vaaleankaltaista, mehukasta. Maku on happaman makea ja aromikas. Sato puuta
Kookashedelmäinen punaluumukanta Urjalasta. Hedelmän pohjaväri vaaleankeltainen, jota peittää voimakas kirkas punaväri. Malto vaaleankeltaista, makeaa. Lisättävä kanta valittu n. 100 luumupuun
Tulan alueelta peräisin oleva venäläinen paikallislajike. Hedelmät 20–25 g, munanmuotoisia, tumman sinisiä. Malto keltaista, usein punajuovaista, tiivistä. Maku makea. Kypsyy
(Nopeasti kypsyvä punainen). Vanha venäläinen kansanlajike, laajalle levinnyt, kypsyy aikaisin. Hedelmä soikea, punainen, poikkeaa meidän punaluumuista, koko 15–20 g, maku
Risteytysjaloste (Ussurinskaja Krasnaja x Climax) Moskovasta Lajike otettiin valtakunnalliseen lajikekokeiluun 1960 ja nimettiin lajikkeeksi 1965. Mainitaan kestävimmäksi luumuksi Venäjällä, sillä
Czar-luumun jälkeläisiä. Lähtöisin Leivonmäeltä. Pienet, pyöreät, siniset, sisältä ruskeat maukkaat kriikunamaiset luumut. Pakkasenkestävyys paranee, jos kasvin annetaan kasvaa pensasmaisena. Itsepölytteinen,