Lajike syntynyt Ruotsissa siemenkylvöstä 1830-luvulla. Hedelmät ovat keskikokoisia, keveitä. Pohjaväri vaaleankeltainen, peiteväriä runsaasti ruusun ja karmiininpunaisina juovina tai läiskinä. Maku

(Syysviiru) Hedelmä kookas, pohjaväri vihreänkeltainen, oranssinen peiteväri muodostaa kannasta silmään ulottuvia juovia. Hyvä talousomena. Puu hyvärakenteinen ja kestävä. Terveytensä puolesta

Kanadalainen (vuodelta 1964) syyslajike, on saavuttanut suurta suosiota omenan ammattiviljelijäin ja kaupan alueella. Myös erinomainen lajike kotipuutarhoihin eteläisessä Suomessa. Hedelmä

(Suislepper, Suislepskoje, Weissensteiner rothstrahliger, Huovilan omena) Eestiläinen lajike joka on ollut meillä viljelyssä 1900 luvun alusta alkaen. Hedelmät keskikokoisia, silmään

Virolainen lajike, jonka on risteyttänyt prof. A Siimon (Antonovka x Wealthy) 1946. Hedelmät keskikokoisia tai suuria, jopa 160 g. Pohjaväri

(Opiskelija) Venäläinen ruvernkestävä talvilajike Moskovan yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Lajike merkittiin Venäjän lajikerekisteriin 1989. Hedelmät n 150 g, tasakokoisia ja tyylikkään

Latvialainen lajike. Syntynyt Starking Delicios-lajikkeen vapaapölytteisestä siemenestä. Nimettiin venäjän lajikerekisteriin 1984 Venäjän luoteisosissa viljeltäväksi. Maku ja ulkonäkö muistuttaa Red Delicios